Ilmiantoa, ”asiaa” ja etäisyyttä

Kolme seikkaa ovat minua parina päivänä kummastuttaneet kolmen suuren puolueen webbimarkkinoinnissa:

1. Kokoomuslaiset ovat avanneet omat ilmiantosivunsa (www.kyseenalaista.fi). Ilmiantopolitiikan yhdistää ehkä luontevimmin Stasiin, DDR:ään, stalinistiseen Neuvostoliittoon, Kiinan kulttuurivallankumoukseen sekä tänä päivänä joihinkin totlitäärisiin valtioihin. En olisi uskonut, että kokoomus lähtisi tällaiselle linjalle. Ketkä meistä haluavat toimia ilmiantajina? Kuuluuko tällainen toiminta demokratiaamme, solidaarisuuteen, ihmisarvojen tunnustamiseen ja keskinäisen kunnioitukseen kansalaistemme keskuudessa? Lähtikö mopo käsistä irti kun kädet ovat hermostuksesta hikiset?

2. Maalaiset tai stadin ulkopuolella varmaankin keskustalaiset käyttävät ”asiaa, asiaa, asiaa, asiaa, asiaa, asiaa” -plakaatteja. Heräsi epäilys, onko aiemmin puhuttu asian sivusta. Ja miksi nyt pitäisi uskoa, että puhutaan asiaa. Keskittyminen tosiasiohin ja aitoon politikointiin arvot ja keinot esille tuoden on uskottavuutta kasvattavaa, sen sijaan että vain toimitusjohdettaisiin maata ja kiellettäisiin keskeneräisistä asioista puhuminen. Mutta kuinka uskottavaa nykyinen keskusta-politiikka on – plakaatein tai ilman?

3. Demarien webbisivuilla oli monia hyviä ehdotuksia, mutta visuaalisesti sivut antavat kovin etäisen kuvan. Kannattaisi ottaa mallia kokoomuksen sivuista, niinhän näyttävät ainakin osin muut tehneet. Vaikkei enää olekaan muodissa, että asia on niin, miltä se mainoksissa ja vaalipuheissa näyttää (ja mitä ennen vaaleja perusteettomastikin ehkä luvataan).