Välimeren kokon sammuttaminen

Lähi-itä kiehuu. Bahrainin raskaat ihmisoikeusloukkaukset kertovat, ettei länsimaisella ihmisoikeuksien noudattamisella ole enää juurikaan arvoa aivan liian usein viime hetkinä, päivinä ja viikkoina, laajalti arabimaissa. Länsimaiden otteen varmuutta voisi leikkisästi verrata siihen, että yrittää pitää kiinni elävästä ankeriaasta rasvatuin käsin, mutta vaikka vertaus sinällään kertoo tilanteen vaikeudesta länsimaiden kohdalla, se kuitenkin aliarvioi paikallisten kärsimykset sekä syyt länsimaiden kyvyttömyyteen ohjata tilanteen rauhanomaista kehitystä.

Nyt on aika tehdä nopeita ratkaisuja jottei tilanne pääse riistäytymään täysin käsistä, osinhan on jo näin käynyt. Ehkä seuraavista ehdotuksista olisi edes hieman apua kriisiin:

1. ISRAEL on alueen merkittävin subjekti ajateltaessa sen reaktioita tilanteen kehityksen suhteen. Jos dominoefekti toimii lumivyöryn tavoin, Israel on todella liemessä ja tarvitsee välittömästi auttavaa kättä Euroopasta. Luonnollisinta olisi, että tämän poliittisen avun alullepanija olisi Saksa ja sen jälkeen siihen sisällytettäisiin myös EU kokonaisuudessaan sekä olosuhteiden normalisointi Turkin ja Israelin välillä. Hitsi vie – tarvitsisimme Turkkia jo nyt EU:n jäsenenä, taas. Israelin vanhasta vastakkainasettelusta palestiinalaisten kanssa ei saada intifadan palavaa soihtua, mikäli rauhanprosessissa edetään nopeasti ja konkreettisesti käytännössä näkyviin toimiin, joilla varmistetaan palestiinalaisvaltion de facto synty.

2. EU:n on välittömästi aloitettava ponnistelut korkean tason huipputapaamisesta, johon osallistuvat: Kiinan, EU:n, USA:n, Venäjän ja 3 arabimaiden edustajaa sekä Israelin edustaja. Kiinan merkitys on alueella huikeasti lisääntynyt mm. energian ostajana. Huipputapaaminen on saatava aikaan muutamassa viikossa ja sen on saavutettava myös merkittäviä vaikkakin ehkä vielä vain väliaikaisia tuloksia, joilla tilanne saadaan hallintaan ja kehitys eteenpäin, eli siihen suuntaan, johon kansat vaativat.

3. Demokratiakehitysprosessin tärkeys on pystyttävä koulutusteitse istuttamaan vähintäänkin arabimaiden tuleviin poliitikoihin ja johtajiin. Kulttuurinen ja sosiaalinen nykyistä huomattavasti laajempi kanssakäyminen on tärkeää ja siihen tulee pyrkiä monin eri keinoin.

4. Eri uskontosuuntausten edustajien kesken on panostettava ”pan-ekumeniaan” (yhteisymmärrykseen ja dialogiin eri uskontosuuntien kesken) lähtien ruohonjuuritasosta. Keskinäinen tasa-arvo toteutuu vain ja ainoastaan jos myös keskinäinen ymmärrys saavutetaan.

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s