Johtoon oppositioon?

Se, että kolmanneksi suurin puolue jää oppositioon, ei ole sinänsä huolestuttavaa. Mutta poikkeukselliseksi tilanteen tekee se, että kyseinen puolue oli suurin vaalivoittaja. Tästäkin huolimatta puolue päätti itse vetäytyä pois hallitusneuvotteluista. Tilanne on melko eriskummallinen ainakin niiden äänestäjien kannalta, jotka ko. puoluetta äänestivät. Toki oppositiostakin voi politiikantekoon vaikuttaa, mutta se on kuitenkin selkeästi vaikeampaa kuin hallituspuolueena.

Suomalainen hallituspolitiikka ei perustu yhden puolueen enemmistövaltaan vaan useamman puolueen kompromisseihin. Tältä pohjalta perussuomalaisten varsin tiukanoloinen kanta Portugali-paketin suhteen, tuntui jo alusta alkaen kovin vaikeasti toteutettavissa olevalta politiikalta, jos pohditaan sellaisen politiikan hyväksyttävyyttä muiden puolueiden taholta.

Mitä tämänpäiväisestä päätöksestä puolueelle seuraa, on vielä varsin vaikeaa arvioida. Paljon riippuu mm. siitä, pystyvätkö puolueen kansanedustajat oppositiossa ollessaan yhdistämään näkökantojaan. Toinen seikka on luonnollisesti, hyväksyvätkö äänestäjät päätöksen oppositioon siirtymisestä ja syyn siihen vai ovatko he asiassa eri mieltä tai pettyneitä.

Selkeää on, että tällä päätöksellä on vaikutuksia presidentinvaaliasetelmaan, joka vaalikamppailun sisällöstä riippuen tullee vaikuttamaan seuraaviin kunnalllisvaaleihin.

Perussuomalaisten päätöksellä jäädä oppositioon on siis monenlaisia poliittisia vaikutuksia. Ehkä sillä on myös sellainen vaikutus, että hallitustyöskentely voi ainakin EU-asioissa maassamme helpottua. Kuitenkin edessä ovat hyvin vaikeat ajat, mikä vaatii hallitukselta hyvin selkeitä kantoja ja perusteluja, jotka kansakin voi hyväksyä. Tulee pystyä esittämään vaihtoehtoiset seuraamukset, jotka perustuvat potentiaalisiin päätöksiin.

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , . Bookmark the permalink.

2 vastausta artikkeliin: Johtoon oppositioon?

  1. Heikki Liimatainen sanoo:

    Herää kysymyksiä:

    1. Paljonko KOK/SDP-pactista joudutaan vielä antamaan periksi Brysselissä? Kreikka vaati kohta uuden bailoutin ja siihen Suomi siis vaatisi takaukset. Ei taida onnistua. Miten SDP sen sitten aikoo selittää?

    2. Miten pysyvä vakausmekanismi aiotaan viedä perussopimuksiin?

    3. Jauhaako Perussuomalaiset Keskustan oppositiossa lopullisesti keskisuureksi puolueeksi?

    • Heikki, koen nurkan takana lymyävän uuden finanssikriisin mahdollisuuden globaalina en vain euro-aluetta tai EU:ta koskevana ja mielestäni tilanteen keskiössä on yhä enemmän Kiina ja sen jatkotoimet.

      Yhteiskuntamme kaupungistuminen ja keskustan vahva etunoja maaseutumaisuuteen ehdottavat, että keskusta olisi kutistumassa niin kuin Ruotsissa on käynyt. Perussuomalaisten jatkokehitys ja sen kannustajien usko puolueeseen riippuu paljon siitä, löytävätkö puolueen kansanedustajat yhteisen linjan ja uskovatko puolueen kannattajat, että perussuomalaiset pystyvät oppositiosta käsin vaikuttamaan poliittisiin päätöksiimme ja EU:n päätöksiin. Olisi ehkä hedelmällistä, että äänestäjät arvioisivat, miten perussuomalaiset voisivat jatkossa osallistua hallitustyöskentelyyn, mikäli puolue suhtautuu vastedeskin yhtä kriittisesti yhteiseen finanssipolitiikan hoitoon kuin se nyt on tehnyt.

      Lopulta, mikäli globaali lama toteutuisi, voisi omavaraisuusajatus nostaa pienviljelyn ja oman energian tuoton kukoistukseen, tällöin keskustalle voisi koittaa renessanssi.

      Jouni

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s