Millaiseen hallitukseen meillä on varaa?

Mielestäni seuraavat kaksi hallitusvaihtoehtoa ovat todennäköisimmät:

Kok + sdp + rkp + vihreät ja
Kok + kesk + rkp + vihreät, joskin jälkimmäinen vaihtoehto voi kaatua siihen, ettei tällä vaihtoehdolla saada kansanedustajien enemmistöä eduskunnassa.

En usko, että perussuomalaiset pystyvät sitoutumaan valittavina oleviin hallituslinjoihin. Jos perussuomalaiset menisivät mukaan halllitukseen, vaarana voisi olla myös mahdollisesti puolueen sisäiset erimielisyydet, jotka voisivat pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että hallitus kaatuisi.

Keskusta on ollut kovin vaitonainen siitä, miten leikkaukset pitäisi suorittaa. Kun sekä kv. että kansallinen taloustilanne on menossa yhä vaikeampaan suuntaan, voisi kokoomuksen ja keskustan vetämä nykyisen kaltainen hallitus joutua ristiriitaiseen tilanteeseen leikkauksista päätettäessä ja opposition siinä tilanteessa yhä vahvistuessa. Tällöinkin ennenaikaiset edsukuntavaalit olisivat hyvin todennäköiset.

Kokoomuksen ja SDP:n vetämä hallitus voisi niin halutessaan saada hallintoamme nykyistä huomattavasti tehokkaammaksi esim. välihalintoa reilusti vähentämällä ja nostamalla kuntien kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta mm. kuntia mittavasti yhdistämällä. Avainkysymys mahdollisessa kokoomuksen ja demarien yhteiselossa hallituksessa, olisi niiiden jatkokannatuksen suhteen, miten ne osaisivat osoittaa kannattajilleen oman arvomaailmansa puolustamisen hallitusyhteistyössä.

Taloudellisesti menettäisimme paljon, jos nyt lähdettäisiin kokeilulinjalle ja ajauduttaisiin hallituksen kaatumiseen esim. jo pian presidentivaalien jälkeen. Vaalikampanjat ja uuden hallituksen odotus vievät paljon aikaa ja energiaa ja vaikuttavat siten rajoittavasti itse asioiden hoitoon. Eli mitä enemmän poliitikot osallistuvat markkinointiin sitä vähemmän heille jää aikaa niiden asioiden tekemiseen, johon heidät on eduskuntavaaleissa valittu.

Politiikkamme uskottavuus on horjunut vakavasti viime vaalikaudella. Uskottavuuden takaisinansaitseminen vaatii avointa ja yhteistyöhaluista politiikkaa. Nyt vaikuttaa siltä, että äänestysaktiivisuus on jonkin verran kasvanut. Jotta äänestysaktiivisuus ei uudestaan laskisi vaaditaan politiikan tekoon selkeitä muutoksia nykyhallituksen toimintaan verrattuna. Tämä edellyttää, että ongelmat nostetaan ajoissa fokukseen ja eri ratkaisuvaihtoehdoista keskustellaan julkisesti ja läpinäkyvästi niin, että poliitikot voivata ansaita kansalaistensa luottamuksen.

Eriarvoisuus yhteiskunnassamme on kasvanut jo pitkään. Pienet tuloerot ovat kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnan suotuisan kehityksen kannalta eräs peruspilareista. Siten tuloeroja tulee pienentää ja hyvinvointia alkaa arvioida mittaamalla sitä muillakin mittareilla kuin pelkästään rahallisella tulolla.

This entry was posted in Uncategorized and tagged . Bookmark the permalink.

4 vastausta artikkeliin: Millaiseen hallitukseen meillä on varaa?

  1. Heikki Liimatainen sanoo:

    Pari huomiota viimeisistä kirjoituksista. Mielestäni aliarvioit Perussuomalaisten kannatuksen. Perussuomalaisilla on huomattava korjauskerroin gallupeissa, joka painaa heidän kannatustaan huomattavasti alas raakadatasta. Mielenkiintoinen esimerkki on mielestäni europarlamenttivaalit, joissa PS/KD-vaaliliitto sai gallupeissa juuri ennen vaaleja 11-12 prosenttia, vaalitulos oli 14 prosenttia.

    RKP toi pitkästä aikaa ehdokkaita myös Oulun ja Lapin vaalipiireihin. Tämä on mieletöntä. Pelataan suoraan persujen pussiin napsimalla pari prosentin kymmenystä pois pakkoruotsia kannattavilta puolueilta. Ehkä juuri ne ratkaisevat muutama sata ääntä.

  2. Heikki, tuon KD/PS/euvaalit tilanteen muistan hyvin, koska noita tietoja tsekkasin pari päivää sitten. Silti oma käsitykseni on, että perussuomalaiset eivät kaikilta osin pysty vakuuttamaan enää potentiaalisia liikkuvia äänestäjiä siinä määrin kuin asia oli esim. ko. meppivaalien jälkeisessä ”nousuhuumassa”.

    Terv. Jouni

  3. espanjapappa sanoo:

    Jouni,
    Tämä velkakriisi elää koko ajan. Nyt saksalaislehdet ovat täynnään vakausrahastojen vastaisuutta. Pankkeja ollaan nyt vihdoin euroopanlaajuisesta panemassa vastuuseen velkamaiden tasapainottamisessa. Sijoittajavastuu kuuluu markkinatalouteen. Sen ovat meidän Katainen, Kiviniemi ja Rehn unohtaneet!

    Tarmo Viitaluoma

    • Tarmo,
      ninhän se kriisi tosiaankin elää, vaikka pääministeri eilen kertoi, ettei vaihtoehtoja ole. Se oli mielestäni aiempaa paremmin pärjänneeltä pääministeriltämme outo toteamus. Mutta Iltasanomien 25.3.2011 julkaistussa artikkelissa ”Kiviniemi: Portugali ei pyytämässä laina-apua” todetaan ”Pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) mukaan Portugali ei ole pyytämässä ulkomaista laina-apua talouskriisiinsä” (linkki artikkeliin: http://www.iltasanomat.fi/vaalit2011/Kiviniemi+Portugali+ei+pyyt%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4+laina-apua/art-1288378136741.html?ref=lk_is_ko_1 ). Niin siis silloin ja nyt näin. Hallituksen uskottavuuus tässä asiassa huojuu pahasti.

      Kirjoitin aiemmin, että sijoittajien ja sijoittayhteisöissä toimivien päättäjien on kannettava oma osuutensa vastuusta myös Suomessa. Asiasta pitäisi puhua avoimesti ja eri vaihtoehdot esille tuoden.

      Terv. Jouni

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s