Afganistanista Natoonko?

Eduskuntamme puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja ehdottaa, että suomalaisten rauhanturvaajien tulisi lopettaa partiointitoiminta Afganistanissa ja keskittyä jatkossa maan turvallisuusjoukkojen kouluttamiseen. Korkeaoja yhtyy samalla joukkoon, joka vaatii Suomen Afganistan-operaatiosta laajaa keskustelua ennen eduskuntavaaleja. Samalla olisi luonnollista käydä keskustelua yleensäkin osallistumisestamme USA/Nato-johtoisiin sotilasoperaatioihin.

Yhtäläisesti olisi tarpeellista selvittää, miten suurimmat puolueet aikovat seuraavalla hallituskaudella huomioida kansan enemmistön kannan Suomen asemasta suhteessa Natoon. Ja lopulta olisi tarpeellista jo ennen vaaleja pohtia myös puolustuksemme tulevia valintoja sekä aidosti ja avoimesti pohtia, mitkä yhteiskuntaamme kohdistuvat, ulkopuoliset tulevaisuuden uhat ovat todennäköisimpiä ja miten puolustusresurssimme pitäisi uudelleen allokoida suhteessa näihin uhkiin.

Merkittävä osa nykyisistä puolustusmäärärahoista tulisi kohdentaa kybersodan varalle. Samalla olisi järkevää pohtia asevelvollisuuden ja varusmiespalvelun muuttamista maanpuolustusvelvollisuudeksi (joka kohdistuisi kaikkiin täysi-ikäisiin kansalaisiin) ja maanpuolustuspalvelukseksi, joka ei välttämättä tarkoittaisi aseiden käyttöä vaan sisältäisi erilaisia ja eripituisia koulutuksia, joilla pyrittäisiin valmistamaan kansalaisiamme tulevaisuuden uhkien varalle.

Nykyinen ”museoarmeijamme” varuskuntineen on tullut tiensä päähän ja varusmiespalvelu on valtavaa aivopääoman tuhlausta, jossa luovutamme suuren osan kilpailukyvystämme kilpailijoillemme. Tähän meillä ei mielestäni enää ole varaa ja vielä vähemmän jatkossa, kun suhteellisesti yhä pienemmän työssä käyvän väestönosan tulee elättää yhä suurempi joukko kansalaisia, jotka eivät käy töissä. Tällöin on mahdotonta tuhlata samankaltaisiin palveluihin kuin nykyarmeijamme toimintaan, joka pystyy vain pieneltä osin vastaamaan tulevaisuuden uhkiin. Resurssien käyttö suhteessa potentiaaliseen uhkien torjuntaan on jäänyt jälkeen ja nyt ei riitä enää systeemin päivitys vaan tarvitaan aivan uudentyyppinen puolustuspolitiikka. Hyviä kysymyksiä ovat:

Mitä puolustamme de facto?
Miksi puolustamme?
Miten puolustamme?
Milloin puolustamme?

Nämä seikat pitäisi nostaa esiin jo peruskoulussa – ei aivopesuna vaan avoimena arvokeskusteluna.

Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen (House of Lords) EU-komitean (European Union Committee) raportti ”The EU’s Afghan Police Mission” kuvaa, miten kehnosti EUPOLin poliisikoulutus on onnistunut Afganistanissa. Tämän raportin pohjalta on myös arvioitava sellaista mahdollisuutta, että suomalaiset rauhanturvaajat kotiutetaan kokonaisuudessaan Afganistanista niin pian kuin se on rauhanturvaajien turvallisuuden huomioiden käytännössä mahdollista toteuttaa. Seuraavassa on linkki viittaamaani raporttiin: http://www.publications.parliament.uk/pa/ld201011/ldselect/ldeucom/87/87.pdf .

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s